Tapasin kiukkuiset bangladeshilaiset feministit

17637152_1507404699272182_5525009578431025640_o

Tampereella järjestettiin Suomen ensimmäiset WOW-feministifestarit 11.-12.3.2017, pääsin sunnuntaina käymään siellä.

Kuuntelin erinomaisia esityksiä ja juttelin ihmisten kanssa. Pääsin myös jutulle kahden bangladeshilaisen naisen kanssa, jotka olivat kipakkaa mieltä Suomen palkkatasa-arvon tilanteesta.  He olivat todella tuohtuneita siitä ettei meillä ole yhtä hyvin asiat kuin Bangladeshissa. Kyllä, luit oikein! Heidän kotimaassaan esimerkiksi naisopettaja saa tismalleen saman palkan kuin mieskollegakin.

Keskustelussa pääsin kertomaan taustastani naishitsarina ja pääluottamusmiestehtävissä. Että miltä se todellisuus vaikuttaa. Voin nyt tässä samalla valistaa sellaistakin ihmistä joka ei vielä ole ymmärtänyt, miksi Suomessa muka edelleen naisen euro on pienempi kuin miehen.

Paperillahan kaikki näyttää hienolta.

Meillä on tasa-arvolaki vuodesta 1987 ja syrjinnän kielto ja nykyään jopa on tehtävä tasa-arvosuunnitelma vähintään 30 työntekijän firmoihin. Naiset saavat samasta työstä  saman palkan kuin miehetkin.

Mutta! Mistä se lovi siihen euroon tulee? Välillisesti eli mahdollisuuksiin kehittää ansiotasoa. Esimerkiksi saattaa olla nainen joka on ainoa nainen työpaikallaan ja myös ainoa jota ei pyydetä ylitöihin, ei pääse työkomennuksille  eikä saa tilaisuuksia oppia uusia työtehtäviä tai menetelmiä. Miesten palkkapussi saattaa olla huomattavasti suurempi vaikka tuntipalkka on sama.

Mitä siis tehdä? Tällainen välillinen syrjintä on väärin, vaikkakin laillista. Ylitöihin voi työnantaja pyytää ihan mielensä mukaan ketä vain. Olen ehdottanut Metalliliittoon aloitetta että luotaisiin pakollinen ylityökierto, eli jos työpaikalla on useita ammattiryhmiä, tulee heistä pyytää vuoronperään kutakin ylitöihin. Näin olisi aina esim. yksi hitsari, sähkäri, asentaja, ja jokainen voisi omalla vuorollaan päättää suostuuko ylitöihin vai ei. Näin myöskin jää aina vain samojen työntekijöiden kuormittaminen pois.

Komennuksista: Jos työt kertakaikkiaan ovat sellaisia ettei nainen pärjää niissä (fyysisesti liian raskaita), lain mukaan on työnantajan joka tapauksessa huolehdittava tasa-arvoisesta palkkakehityksestä. Esimerkiksi tarjoamalla koulutusta tai mahdollisuuksia oppia uusia työtehtäviä on yksi keino.  (Vaikka sinänsä tämä on hämmentävää koska on olemassa erinomaisesti pärjääviä naisasentajia.)

Laki kieltää muun muassa ettei työnantaja saa:

“8 § (30.12.2014/1329)
Syrjintä työelämässä

4) johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella;”

…ja työnantajan on toimittava niin että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä. Ja muutenkin on edistettävä tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin ja luotava yhtäläiset uramahdollisuudet.  Työolot tulee kehittää sellaisiksi että  ne soveltuvat kaikille sukupuoleen katsomatta.

Luulisi että nykypäivänä työnantaja ymmärtää että jokaisesta työntekijästä kannattaa saada koko potentiaali käyttöön. Vieläkään ei tajuta että myös naisista on ihan uskomattomiin työsuorituksiin kun heille annetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet siihen.

Työnantaja; palkitse nainen reilusti, poista typerät patriarkaaliset esteet ja näe miten paljon saatkaan takaisin!

17758573_1507459059266746_266310637703673289_o

(Kuvassa hieno “naisen euro”-pinssi joita jaettiin Naistenpäivän marssin osallistujille 8.3. 2017 Tampereella)

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s